Alan esittely
Kirjaudu

Kirjaudu

Käyttäjätunnus *
Salasana *
Muista minut

Seppä Ilmaristen, maagisten sammontakojien, itsenäisyys järkkyi 1600-luvun alussa. Häiritsijä oli kruunu, joka pakotti omanarvontuntoiset käsityöläiset järjestäytymään ammattikunniksi. Taustalla vaikuttivat aikakauden talouspoliittiset opit ja emämaan suurvaltapyrkimykset. Maan varat oli valjastettava laajenevan valtakunnan tarpeisiin. Järjestäytyminen koski etenkin seppiä, jotka perustivat yhden Suomen ensimmäisistä ammattikunnista Turkuun 1625. Sepät olivat elintärkeitä niin sodan kuin rauhankin oloissa. He mm. takoivat aseet, kengittivät hevoset ja valmistivat ylhäisille astioita ja muita arvokkaita metalliesineitä. Ajan mittaan ammattikunta osoittautui tehokkaaksi koulutuksen, laadun ja yhteishengen vaalijana.

Uusien liberaalien aatteiden puhaltaessa ammattikuntalaitos lakkautettiin vuonna 1868. Tilalle tulivat laaja-alaiset elinkeinoharjoittajien yhdistykset, mutta niiden heiveröisen yhteistoiminnan aika jäi lyhyeksi. Nopea teollistuminen ja työntekijöiden järjestäytyminen vaativat työnantajia kokoamaan rivinsä. Omaksi ammattiryhmäkseen erikoistuneet peltisepät perustivat ensimmäisen paikallisen työnantajayhdistyksensä Helsinkiin vuonna 1920, ja alan valtakunnallinen yhdistys Suomen Pelti- ja Takotyönantajain Liitto, syntyi vuonna 1936. Samaan aikaan järjestäytyminen eteni myös paikallisella tasolla. Etenkin Tampereelle ja Turkuun perustettiin voimakkaat yhdistykset, joista Turun yhdistys toimii edelleen. Syy yhteistoiminnalle oli selkeä: maata ravistelivat historiallisen laajat lakot ja työselkkaukset.

Työsuhteiden rauhoittaminen oli toki tärkeää, mutta myös alan koulutus ja ammattitaidon kehittäminen. Niitä uusi valtakunnallinen yhdistys, Levy- ja Takotyönantajien Liitto, ryhtyi ajamaan sotien jälkeen. Avuksi otettiin myös oma äänenkannattaja Metallimestari. Tärkeitä tehtäviä olivat mm. pellin saannin turvaaminen sodanjälkeisinä pulavuosina ja alan koulutuksen parantaminen. Yhdessä keskusliiton kanssa järjestettiin työ- ja taitokilpailuita ja kehitettiin alan arvostusta kasvattamaan ”Mestarityötä” -merkki. Sen saivat yritykset, joiden palveluksessa oli mestarinkirjat hankkinut osaaja. Merkin avulla ”asiakkaat erottaisivat jyvät akanoista”.

Peltiseppien yhteistyöinto hiipui työsuhdeasioita lukuun ottamatta 1960-luvulta alkaen. Ammatti näytti kuolevan, kun suomalaiset hullaantuivat tasakatoista. Ainoastaan Turun Peltisepänliikkenharjoittajainyhdistys ry. 1937 (TPLHY ry) sinnitteli hengissä – eikä turhaan. Tuomiopäivän profeetat olivat olleet väärässä: suomalaiset kiinnostuivat uudelleen peltikatoista 1980-luvulla. Uutta voimaa saanut TPLHY ryhtyi parantamaan koulutusta, verkostoja ja ammatin arvostusta.

Muiden kaupunkien rakennuspeltialan toimijat olivat ihmeissään. Miksei heillä ollut mitään vastaavaa? Turkulaisten tarjoaman esikuvan mukaan paikallisia yhdistyksiä perustettiinkin, elinvoimaisimmat Tampereelle ja Keski-Suomeen, mutta kilpailun kovetessa alalla syntyi idea valtakunnallisesta yhdistyksestä. Suomen Peltiseppäyrittäjät ry (SPYRY) perustettiin vuonna 2008 Tampereella hotelli Ilveksen kokoustiloissa. Sinne saapui noin 20 alan yrittäjää eri puolilta Suomea.

SPYRY osoittautui heti tarpeelliseksi. Yhdistykseen liittyi runsaan viiden vuoden aikana yli 100 alan yritystä ja yhteistyökumppania. Se ryhtyi parantamaan koulutuksen saatavuutta, tiedonkulkua, vahvistamaan ammatti-identiteettiä ja levittämään tuotetietoisuutta. SPYRY-päivistä kasvoi merkittäviä tapahtumia, joiden aikana peltisepät tutustuvat toisiinsa ja tapaavat tavarantoimittajia.

Silti nuorella yhdistyksellä riittää vielä työsarkaa. Tavoitteiksi on asetettu pienten ja keskisuurten rakennuspeltialalla toimivien yritysten neuvotteluvoiman vahvistaminen, järjestäytymisasteen kasvattaminen, ohutlevymateriaalien käytön lisääminen, koulutuksen kehittäminen valtakunnalliseksi ja alan toimintaedellytysten parantaminen. Näiden saavuttamiseksi alan yritykset tarvitsevat hyödylliseksi osoittautunutta yhteistyötä.

Seppien lähes 500-vuotisen järjestäytymishistorian aikana on esiintynyt ainoastaan poikkeuksellisia ja usein katastrofaalisia aikoja, jolloin yhteistyöstä on luovuttu. Ilman yhteisiä ponnisteluja alan koulutuksen, ammattitaidon tai työn arvostuksen hyväksi olisivat sepät jo monet kerrat vaipuneet unohduksiin ja muuttuneet nykypolville tuntemattomiksi myyttisiksi sammontakojiksi.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja

Jari Mustikkamaa
+358 40 55 005 55
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varapuheenjohtaja
Saija Palola
+358 40 556 2671
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

» Spyryn hallitus 2017-18

Toimistosihteeri
Sini Saarinen
Heinoja Oy
+358 2 2751 900
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Postiosoite:

Tasettikuja 4
20320 Turku

Laskutusosoite:

Heinoja Oy
Maariankatu 4 B, 4krs
20100 TURKU
Puh: +358 2 275 1900

Yhteistyökumppanit

logos kesa 2017